Megapolis2023 – Onnelliset kaupungit

Megapoliksen päätapahtumassa kolme Megapoliksessa vieraillutta kaupunkilaista kertoi kuvien avulla asioista, jotka heistä edistävät onnellisuutta kaupungissa. Hyvin erilaiset kaupunkilaiset puhuivat yllättäen hyvin samoista asioista.

Professori, keskiaikahistorioitsija Tuomas Heikkilä kehui keskiaikaista kaupunkirakentamista, joka on ihmisen näköistä ja kokoista. Kaupungit olivat tiiviitä, mikä pakotti ihmiset yhteisölliseen elämään. Rakennukset rakennettiin ikuisiksi ja vanhaa käytettiin mahdollisimman paljon hyväksi.

– Meillä olisi paljon opittavaa siitä, mikä on keksitty jo tuhat vuotta sitten, hän sanoi.

Deeli Kaila, skeittari ja valokuvaaja uskoo, että tie onneen löytyy kaupungin käyttömukavuuden, luovan kulutuksen ja yhteisöllisyyden kautta. Kaupunkilaisten täytyy voida käyttää kaupunkia luovasti, omiin tarkoituksiinsa. Yksilö löytää onnen yhteisöllisyydestä, joka on mahdollista vain tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa. Onnelliset kaupunkilaiset kohtaavat toisiaan luovasti ja spontaanisti, skeittilaudalla tai ilman.

Vuorovaikutteisen rakentamisen arkkitehti Aija Staffans mietti, voiko kaupunki olla onnellinen. Hänestä kaupungin on vain luotava puitteet ihmisen onnellisuudelle. Staffans uskoo, että onnellisuus on mahdollista kaupungissa, joka on demokraattinen ja kilpailukykyinen. Luovien ja osallistuvien ihmisten täytyy voida helposti tavata toisiaan omassa lähiympäristössään. Se on onnellinen kaupunki.

Megapoliksen toimituskunta

• Leave a comment... (0)

Toimitus keräsi Megapoliksen kävijöiltä kommentteja, tunnelmia ja ajatuksia ensimmäisen pääseminaarin jälkeen.

– Ihanaa, kun tämä samoin ajatteleva massa kasvaa! Ei tarvitse yksin vetää tätä kivirekeä, toteaa ekologisuuden, kaupunkilaisuuden ja kuluttamisen kanssa toimiva kävijä Jyväskylästä toteaa.

– Kuuntelemalla puhujia saa voimaa ja ihmiset innostuvat näistä asioista. Mä ainakin oon ihan tulessa, Megapoliskävijä kertoo.

– Elämänlaatu ja yhteisöllisyys on tärkeämpää kuin rahan määrä. Elämänlaatua taas syntyy, kun ihmiset välittävät toisistaan ja pelastavat pulasta. Suomessa kynnys auttaa on valitettavasti usein korkea, lausahtaa 26 vuotta Etelä-Afrikassa asunut kävijä.

– Huomaa, että tietoisus ympäristöasioista on kasvanut. Tietoisuuden jälkeen seuraa toivottavasti toiminta, pohtii jyväskyläläinen Megapolis-vieras.

Megapoliksen toimituskunta

• Leave a comment... (0)

Wikisuunnittelu antaa kaupunkilaisille välineitä osallistua kaupungin suunnitteluun. Megapoliksen wikisuunnittelusessiossa teemasta innostuttiin.

Oppia afrikkalaisesta kylästä

Euroopan Unionin Sudanin erityisedustajana toimineen Pekka Haaviston mukaan wikisuunnittelun ideologiaa voi verrata afrikkalaisen kyläyhteisöön.

Kun afrikkalaisessa kylässä keskustellaan kiperistä, koko yhteisöä koskettavista aiheista, pääsevät ensimmäisenä ääneen nuorimmat ja kokemattomimmat puhujat. Radikaalien ja palavasieluisten mielipiteiden jälkeen näkemyksensä saa esittää toisiksi kokenein. Niin jatketaan, kunnes viimeisenä mielipiteensä lausuu yhteisön johtaja, kylän vanhin ja arvokkain henkilö. Keskustelu päätyy kylänvanhimman luomaan kompromissiin, ja hän kuulee kaikkien puhujien mielipiteet ennen omansa muodostamista.

Haaviston mukaan myös länsimaisessa demokratiassa ja kaupunkisuunnittelussa voisi olla opittavaa afrikkalaisen kyläyhteisön tavasta keskustella.

Silvia Modig innostui

– Tämä oli älyttömän kivaa ja innostavaa, Modig lausahtaa wikisuunnittelusession päätyttyä.

Suunnitteluporukkaan kuulunut Modig kritisoi tällä erää vallitsevia kaupunkisuunnitelmien toteuttamia suunnitelmien hyväksyttämiskäytäntöjä. Päätöksiä tehdään nopeasti ja ilman demokraattisia toimintamalleja.

– Jos tämä sama malli toteutettaisiin, netissä, niin voitaisiin saada todella monen ihmisen mielipide yhteen ja alkaa puhua oikeasta demokratiasta, Modig pohti.

Wikisuunnittelu on väline, jolla henkilö ilman arkkitehtien ammattitaitoa voi muokata elinympäristöään mieluisakseen. Valinnat liittyvät usein henkilön omaan arvomaailmaan. Modigin mukaan tämän hetken helsinkiläistä kaupunkisuunnittelua motivoi lähinnä paine luoda lisää rakennuksia – ei halu luoda viihtyisiä asuinalueita ja koteja.

– Loistavaa, että voi ideoida ja osallistua ilman, että tarvitsee arkkitehtuuriasiantuntijuutta. Ihmisillä tulisi olla oikeus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.

Megapoliksen toimituskunta

• Leave a comment... (0)

Mitä tapahtuu kun tavalliset kansalaiset ja satunnaisesti valitut kunnallisvaaliehdokkaat alkavat suunnitella kaupunginosia yhdessä? Kaupunkisuunnittelu kestää todellisuudessa pitkään – wikisuunnittelutyöpajassa näkyviä tuloksia syntyi jo parissa tunnissa.

Työpajassa muokattavia alueita olivat Hernesaari, anonyymi sisäpiha ja kuvitteellinen asuinalue. Osallistujat kiersivät editoimassa suunnittelukohteiden pienoismalleja neljän hengen ryhmissä, muokkasivat toistensa suunnitelmia ja perustelivat ratkaisujaan yleisölle. Ennen varsinaisen askartelun aloittamista ammattiarkkitehdit antoivat paikallaolijoille pikakoulutuksen kaupunkisuunnittelusta.

Pienoismallit muuttuivat sitä mukaa, kun maallikkosuunnittelijat siirtyivät kohteelta toiselle. Suunnittelun myötä syntyi radikaalejakin ilmiöitä, välillä jopa kaaosta.

Arkkitehti Jussi Murole totesi maallikkosuunnittelijoille suunnatussa alustuksessaan, että hyvä kaupunkisuunnittelu on sosiaalisesti joustavaa, alueet muuttuvat asukkaidensa tarpeiden mukaan ja sukupolvien kiertokulku asuinalueelta toiselle on vain luonnollista.

– 50-luvulla oli yleistä, että tavalliset ihmiset, muurarit ja kirvesmiehet rakensivat omia kerrostaloja itselleen. Sen sijaan, että lapsiperheet muuttavat nykyään Nurmijärvelle, he voisivat rakentaa kaupunkiin oman kerrostalon, Murole totesi.

Arkkitehti Heikki Kukkonen arvioi wikisuunnittelutyöpajan aikaansaannoksia ja havaitsi pienoismallisuunnitelmien muuttuvan yhä radikaalimmiksi työpajan loppua kohti.

– Kaupunki ei ole projekti vaan prosessi. Kaikki vanhat kaupungit ovat syntyneet näin, orgaanisesti talo kerrallaan, Kukkonen kommentoi.

Megapoliksen toimituskunta

• Leave a comment... (0)

Aamupäivällä Musiikkisalissa on vielä hiljaista. Huoneessa odottelee joukko mielenkiintoisen näköisiä ihmisiä, että joku uskaltautuisi rupattelemaan. Mikä mahtava mahdollisuus kysyä ihan vierailta ihmisiltä, mikä heidät tekee onnelliseksi. Millainen sinusta on onnellinen kaupunki?

Jouni Nordman on espoolainen taksikuski, mutta asuu itse pienellä paikkakunnalla Keski-Suomessa. Hänestä kaupunkiin tuovat onnen sellaiset pienet asiat kuin Hakaniemen kauppahalli, jossa jokaisella voi olla rento fiilis. Taksikuskin mielestä kaupunkiin eivät kuulu yksityisautot. Jos koko ydinkeskusta muutettaisiin kävelykaduiksi, tietulleilla vähennettäisiin autoilua ja julkinen liikenne paranisi, hän saattaisi itsekin jättää Keski-Suomen hiljaisen omakotitalonsa ja muuttaa Helsinkiin.

Saulat Sultan on maailmanmatkaaja ja nähnyt läheltä lukemattomia kaupunkeja. Jotta kaupunki olisi hyvä paikka olla, on hänestä kahden asian oltava kunnossa: liikkumisen ja asumisen. Saulatista Helsingissä kumpikin on kuitenkin huonosti hoidettu. Kaupungin keskustasta tulee onneton, kun ihmisillä ei ole varaa asua siellä ja he joutuvat muuttamaan kauemmaksi. Ihmiset eivät ole onnellisia yksin omissa autoissaan, vaan yhdessä ollessaan. Ihmiset tekevät onnellisen kaupungin.

• Leave a comment... (0)

Syksyn kirjavat lehdet paistavat sisään vanhan ylioppilastalon toisen kerroksen ikkunasta. Sisällä huoneen seinät täyttyvät pikkuhiljaa värikkäistä post-it-lapuista, kun kaupunkilaiset kerääntyvät ideoimaan Helsingin seutua vuonna 2050. Jokainen saa kommentoida suunnitelmia, joita työpajassa esitellään sekä kirjoittaa ylös omia ideoitaan ja tulevaisuuden toiveitaan.

Päätä rapsutellaan, huulta purraan ja kynää pyöritellään, kun ajatukset lentävät. Nykyajan berliiniläinen kaupunki, antiikinajan toridemokratia, yöjuna Pariisiin, tanssitunnille Tallinnaan, kaupat ja terveyskeskukset liikkuviksi raitiovaunuiksi…Työpajassa ihastutaan ja vihastutaan, kun kaupunkilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden Helsinkiin. Työpaja on muuttunut helsinkiläisten olohuoneeksi.

Megapoliksen toimituskunta

• Leave a comment... (0)

Taloyhtiöt ovat kuntien ohella keskeisiä kaupunkiympäristön kehittäjiä. Yhtiöiden rooli kuitenkin usein unohdetaan. Tänään pidettävän Megapolis 2023 -festivaalin yhteydessä Dodo ry ehdottaa, että niiden taloyhtiöiden kiinteistöveroa korotetaan, jotka laiminlyövät pihojen tai muiden yhteisten tilojen kehittämisen ja hoidon.

Kyselyissä kaupunkilaiset toivovat lähiympäristöönsä erityisesti lisää viheralueita. Samaan aikaan kerrostalojen väliin jäävät piha-alueet on rajattu pieniin eri taloyhtiöiden hallinnoimiin asfalttiläntteihin. Pihat on uhrattu parkkipaikoille ja roskiksille. Myös muita kerrostalojen yhteisiä tiloja kuten pesutupia ja saunoja on viime aikoina vähennetty.

Viihtyisää lähiympäristöä lähdetäänkin usein etsimään kehyskuntien pientaloalueilta. Pihojen ja muiden yhteisten tilojen kehittäminen voisi tarjota kerrostaloalueille uuden viihtyisyystekijän. Näin vastattaisiin erityisesti lapsiperheiden tarpeisiin. Taloyhtiöiden toteuttamana tämä lisäisi paitsi turvallisuutta myös viihtyisyyttä.

Kunnilla ja valtiolla tulisi olla merkittävä rooli taloyhtiöiden patistelijoina. Jo nyt kaavoitus kannustaa piha-alueiden yhdistämiseen. Jatkossa julkinen valta voisi tarjota lisää keppiä ja porkkanaa: pelkkiä jätekatoksia ja parkkipaikkoja sisältävästä pihasta voitaisiin säätää korotettu kiinteistövero, samoin kuin saunatilojen ja pesutuvan puuttumisesta. Vastaavasti aktiiviset ja innovatiiviset taloyhtiöt voisivat saada kehittämisavustuksia.

Dodo ry esittelee ajatuksiaan kaupunkiympäristöjen kehittämisestä tänään 27.9. Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä järjestettävässä Megapolis 2023 -tapahtumassa klo 11 alkaen. Tilaisuuden puhujina ovat muun muassa Bogotan entinen pormestari Enrique Peñalosa ja asuntoministeri Jan Vapaavuori. Tapahtumassa esitellään myös Dodon pilottiprojekti korttelien sisäpihojen yhdistämisestä.

Megapolis 2023 puhuu urbaanimman ja onnellisemman kaupunkikulttuurin puolesta. Millaisessa kaupungissa Sinä haluat asua 15 vuoden kuluttua?

Lisätietoja:

Dodo ry:n puheenjohtaja Pauliina Jalonen p. 040 8488 753, pauliina.jalonen@dodo.org

• Leave a comment... (0)

Viisari naksahtaa kello kahdentoista kohdalle ja kansaa valuu hiljalleen kohti Vanhaa ylioppilastaloa. Juhlasalissa on käynnissä wikisuunnittelu, missä rakennetaan pienoiskaupunkeja ja kuunnellaan puheenvuoroja osallistuvan kaupunkikehityksen keinoista. Salissa on juhlava tunnelma.

Samaan aikaan ulkona Oranssin olohuone täyttyy improvisaatio-actionista Kolmen sepän aukiolla. Spontaanit teatteri- ja musiikkikappaleet pysäyttävät ja naurattavat ohikulkijoita. Aukiolla kaikuu akustisella kitaralla säestetty improvisoitu kappale: Strutsi.

Megapolis 2023 on virallisesti alkanut. Fillaritaksit tuovat näyttävästi paikalle kansainväliset puhujavieraat: Enrique Peñalosa, Carl Honoré sekä Nicola Steuer päättävät Helsinki-kierroksensa Vanhan ylioppilastalon eteen. Syyspäivä on täynnä aurinkoa, tästä tulee onnellinen päivä.

Kuvia Megapoliksesta

• Leave a comment... (0)